Ensimmäiset viikot ja varmistaminen
Kissan tiineys kestää yleensä noin 63–67 päivää onnistuneesta astutuksesta laskien. Kahden tai kolmen ensimmäisen viikon aikana muutokset ovat hienovaraisia, joten on helppo olla huomaamatta, että naaras on ylipäätään tiineenä. Noin kolmen viikon kohdalla saatat huomata nisien muuttuvan punertavammiksi ja hieman suurentuvan – kasvattajat puhuvat usein nisien punoittumisesta. Eläinlääkäri voi varmistaa tiineyden varovaisesti tunnustelemalla noin kolmesta neljään viikon kohdalla tai ultraäänellä hieman aiemmin. Pidä naaraan arki rauhallisena ja ennallaan tämän alkuvaiheen ajan, ja kysy varhaisista huolenaiheista eläinlääkäriltä.
Kehitys tiineyden puolivälissä
Keskimmäisillä viikoilla pennut kehittyvät nopeasti, ja naaraan vatsa alkaa pyöristyä näkyvästi. Nyt on aika lisätä ruoan määrää vähitellen, mieluiten siirtymällä laadukkaaseen pentu- tai kasvuruokaan, joka tukee sekä naarasta että pentuetta. Tässä vaiheessa tehty ultraäänitutkimus voi varmistaa pentujen elinkyvyn, ja myöhemmin, noin 45. päivästä alkaen, röntgenkuvasta voi laskea luurangot, jotta tiedät, montako pentua on odotettavissa. Ruoki naarasta sen ruokahalun mukaan pienempinä ja tiheämpinä aterioina, sillä kasvava pentue vie yhä enemmän tilaa vatsasta. Jos ruokahalu katoaa äkillisesti tai ilmenee vuotoa, soita eläinlääkärille.
Tiineyden loppu ja pesänrakennus
Kahden viimeisen viikon aikana naaras alkaa usein etsiä rauhallisia, syrjäisiä paikkoja – tätä kutsutaan pesänrakennukseksi. Varaa puhdas, lämmin ja vedoton synnytyslaatikko, joka on vuorattu pehmeällä, pestävällä alustalla, ja sijoita se paikkaan, jossa naaras jo valmiiksi tuntee olonsa turvalliseksi. Anna sen tutustua laatikkoon ajoissa, jotta se valitsee laatikon itse eikä asetu sohvan taakse tai vaatekaappiin. Ruokahalu voi muuttua vaikeammin ennustettavaksi, ja naaras voi muuttua hellemmäksi tai vetäytyvämmäksi. Pidä synnytystarvikkeet ja eläinlääkärin päivystysnumero valmiina hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa.
Merkit synnytyksen lähestymisestä
Synnytyksen lähestyessä saatat huomata naaraan ruumiinlämmön laskevan hieman, usein alle 37,5 celsiusasteen vuorokautta tai kahta ennen. Se voi muuttua levottomaksi, kävellä edestakaisin, läähättää, kieltäytyä ruoasta ja käydä toistuvasti pesälaatikossaan. Jotkut naaraat ääntelevät tavallista enemmän tai pesevät takaosaansa tiiviisti supistusten alkaessa. Kun näet naaraan asettuvan laatikkoon ja alkavan ponnistaa, varsinainen synnytys on käynnissä. Pysy rauhallisena ja lähettyvillä, pidä huone lämpimänä ja hiljaisena ja ota viipymättä yhteyttä eläinlääkäriin, jos synnytys näyttää pysähtyvän tai naaras vaikuttaa ahdistuneelta.
