Tunne kissasi turkki
Kissojen turkit vaihtelevat valtavasti ohuista yksinkertaisista turkeista tiheisiin kaksikerroksisiin turkkeihin, joissa on runsaasti pehmeää pohjavillaa, ja juuri tämä ero ratkaisee, kuinka paljon apua kissasi tarvitsee sinulta. Runsaasti pohjavillaa kasvavat kissat pudottavat enemmän karvaa, ja niille kertyy helposti irtonaista villaa lähelle ihoa, vaikka turkki olisi lyhyt. Pitkäkarvaisilla on lisähaasteena takut, joita muodostuu nopeimmin korvien taakse, kainaloihin, vatsaan ja takapään ympärille. Minuutti, jonka käytät tunnustellen turkkia sormillasi, kertoo paljon siitä, mitä se tarvitsee juuri tällä viikolla.
Harjausrutiini ja välineet
Useimmille lyhytkarvaisille kissoille riittää perusteellinen harjaus kerran viikossa, kun taas pitkäkarvaiset voivat parhaiten, kun harjauskertoja on useita lyhyempiä pitkin viikkoa. Kampa ja pehmeä harja riittävät useimpiin tarpeisiin, ja kumiharja tai karvanpoistoväline auttaa nostamaan irtonaisen pohjavillan pois. Harjaa aina karvan suuntaan ja kulje hellästi herkillä alueilla, kuten vatsalla ja reisissä. Käytä tehokkaita pohjavillavälineitä säästeliäästi, sillä liiallinen käyttö voi vahingoittaa peitinkarvaa tai ärsyttää ihoa.
Selviydy karvanlähtökaudesta
Useimmat kissat pudottavat karvaa erityisen runsaasti keväällä ja syksyllä, mutta tasaisessa lämpötilassa ja keinovalossa elävät sisäkissat voivat pudottaa karvaa tasaisesti ympäri vuoden. Näinä viikkoina tiheämpi harjaus tekee todellisen eron sekä huonekaluillesi että kissallesi, joka muuten nielee irtokarvoja pestessään itseään ja voi saada karvapalloja. Riittävä nesteensaanti ja kissan elämänvaiheeseen sopiva täysravinto tukevat turkkia sisältä päin. Kylvettämistä tarvitaan harvoin, koska kissat hoitavat turkkinsa hyvin itse, mutta jos sille on tarvetta, käytä mietoa kissashampoota ja huuhtele huolellisesti.
Muutakin kuin harjausta
Turkinhoitohetki on täydellinen tilaisuus tarkistaa nopeasti kissan muukin terveys. Leikkaa terävät kynnenkärjet tarvittaessa, vilkaise korviin ja puhdista vain näkyvä ulompi osa, ei koskaan korvakäytävän sisältä, ja pyyhi mahdollinen silmävuoto pois kostealla taitoksella. Totuta pennut kaikkeen tähän varhain lyhyillä ja rauhallisilla hetkillä herkkujen kera, niin käsittely on helppoa koko eliniän sekä kotona että eläinlääkärissä. Jos huomaat ihomuutoksia, kaljuja laikkuja, jatkuvaa vuotoa tai turkin, joka yhtäkkiä näyttää hoitamattomalta, pyydä eläinlääkäriä katsomaan.
