Mikä PKD on
Monirakkulainen munuaistauti eli PKD on perinnöllinen sairaus, jossa munuaisiin ja joskus muihinkin elimiin muodostuu nesteen täyttämiä rakkuloita. Rakkulat kasvavat hitaasti ja syrjäyttävät tervettä munuaiskudosta, mikä voi myöhemmällä iällä johtaa krooniseen munuaisten vajaatoimintaan. Tyypillisiä oireita ovat lisääntynyt jano, laihtuminen, oksentelu ja heikentynyt ruokahalu, ja ne ilmenevät usein vasta keski-iässä. Historiallisesti sairaus on ollut yleinen persialaisilla ja niiden lähisukuisilla roduilla, kuten eksoottisilla ja brittiläisillä lyhytkarvoilla.
Miten se periytyy
PKD periytyy autosomaalisesti vallitsevasti, ja sen aiheuttaa useimmiten PKD1-geenin mutaatio. Koska ominaisuus on vallitseva, pennun tarvitsee periä se vain toiselta vanhemmalta sairastuakseen, joten noin puolet sairaan kissan jälkeläisistä kantaa sitä myös. Siksi sairaus voi levitä nopeasti linjassa, jos sitä ei testata. Yhden geenin vallitsevan sairauden hyvä puoli on, että se on myös helppo tunnistaa ja karsia pois.
Mitä DNA-testi kertoo
PKD1-mutaation DNA-testi jakaa kissat selkeisiin luokkiin, jotka ohjaavat päätöksiäsi. Kissa, jonka tulos on N/N, on vapaa mutaatiosta eikä voi siirtää sitä pennuilleen. Kissa, jonka tulos on N/P, kantaa mutaatiota, on geneettisesti sairas eikä sitä pidä käyttää jalostukseen. Testi tehdään yksinkertaisella poskisolunäytteellä tai verinäytteellä, ja se antaa lopullisen vastauksen, joka ei muutu kissan elinaikana.
Eroon siitä lopullisesti
Koska testi on niin luotettava, PKD on yksi harvoista vakavista sairauksista, jonka kasvattaja voi varmasti poistaa linjastaan. Testaa jalostuskissat ennen kuin yhdistät ne ja käytä jalostuksessasi vain N/N-kissoja, niin mutaatio ei yksinkertaisesti voi siirtyä seuraavaan sukupolveen. Kahden N/N-vanhemman pentuja ei tarvitse itse testata tämän mutaation osalta. Tee yhteistyötä eläinlääkärisi ja luotettavan laboratorion kanssa ja pidä kirjaa, jotta ostajat ja muut kasvattajat näkevät vanhempien tilanteen.
